Kurkijoen (nyky)maantiedettä

Kurkijoen maantieteelliset kohteet kotiseutumatkustuksen tultua mahdolliseksi.

Oheinen kuvaus tärkeimmistä matkustuskohteista löytyi Kurkijoki-Seuran arkistosta. Tekstin tekijää ei mainita, mutta selvästikin se on laadittu vuoden 1991 jälkeen. Luultavasti ao. kohteiden numerointi on (dia)kuvia varten.
(HTML-muoto: Mauri Rastas, 04.10.2001)

KURKIJOKI

Kurkijoen pitäjä sijaitsee Keski-Karjalassa Laatokan rannalla Käkisalmen ja Sortavalan puolivälissä. Pitäjän keskuksesta on linnuntietä matkaa Käkisalmeen noin 40, Sortavalaan noin 60 ja Viipuriin noin 100 kilometriä. Kurkijoen pitäjän naapuripitäjiä ovat lounaasta myötäpäivään laskettuina Hiitola, Parikkala, Jaakkima ja Lumivaara.

Pitäjän pinta-ala ilman vesialueita oli vuonna 1936 536 km2. Vuonna 1939 oli asukkaita 10 032 henkeä. Kirkonkylän lisäksi pitäjään kuului 37 kylää.
Kurkijoki tunnettiin ennen sotia ennen muuta maatalouspitäjänä ja maatalouskoulujen pitäjänä. Maatalousoppilaitoksista Kurkijoen maamiesopisto perustettiin 1874, Elisenvaaran maanviljelyskoulu vuonna 1896 ja Itä-Karjalan karjanhoitokoulu vuonna 1904. Teollisuus rajoittui vuonna 1895 perustettuun osuusmeijeriin ja muutamiin käsityöverstaisiin ja pajoihin. Peltopinta-alaa oli pitäjässä yhteensä yli 12 000 ha. Hevoskasvatus oli asia, josta Kurkijoki oli laajalti Karjalassa tunnettu.
Väestöllisenä erikoispiirteenä mainittakoon, että Kurkijoella asui pieni mutta kiinteä ruotsinkielinen vähemmistö. Tämä vähemmistö oli muuttanut suurina nälkävuosina 1866-67 Pohjanmaan ruotsinkielisistä pitäjistä Kurkijoen Sorjon kylään pysyvästi asumaan.

1. Tulo Kurkijoelle

Kurkijoki siis sijaitsee Käkisalmen-Sortavalan tien varrella. Kun Käkisalmen suunnasta tullaan Kurkijoelle, joudutaan kulkemaan Hiitolan pitäjän läpi. Hiitolasta siirrytään Kurkijoen puolelle, kun saavutaan Riekkalanlahden pään kohdalle.

2. Kurkijoen luterilainen kirkko ja muistomerkit sen vieressä

Kun Riekkalasta kuljetaan noin 5 km Sortavalan tietä, tullaan Kurkijoen evankelis-luterilaisen kirkon paikalle (jäljempänä "Kurkijoen kirkko"). Tulipalo tuhosi kirkon epäselvissä olosuhteissa vuonna 1991.
Se rakennettiin vv. 1878-80 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Neuvostovallan aikana kirkkoa käytettiin viljavarastona, myllynä ja teurastamona. Suomessa asuvat kurkijokelaiset ja heidän jälkeläisensä ovat pystyttäneet tuhoutuneen kirkon raunioille muistoristin. Kirkon vieressä on sankarihautausmaa, johon on uudelleen pystytetty vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistopatsas. Sen viereen on pystytetty sodissa 1939-44 kaatuneiden muistoa kunnioittamaan tarkoitettu muistomerkki.

3. Entisen maamiesopiston rakennukset ja Kurki-Hotelli

Kirkon paikka sijaitsee kauniilla kumpareella Kurkijoen rannalla. Kun palataan sillan yli joen toiselle rannalle, alkaa tien molemmin puolin Kurkijoen entisen maamiesopiston rakennusryhmä. Yksi rakennuksista on yli 100 metriä pitkä navetta, joka neuvostovallan aikana oli paikallisen sovhoosin käytössä. Moskova oli määrännyt rajapitäjä Kurkijoen nimenomaan lihantuotantoalueeksi, joten suurillakin navetoilla oli käyttöä.
Yhden vanhan rakennuksen kivijalalle valmistui vuonna 1992 Kurki-Hotelli, joka toimii useimpien kotiseutumatkalle saapuvien kurkijokelaisten ja heidän jälkeläistensä majoituspaikkana Kurkijoella. Kaksikerroksisessa hirsitalossa on yhteensä 16 majoitushuonetta.

4. Linnamäki

Välittömästi maamiesopiston vieressä kohoaa Linnamäki, josta on tehty runsaasti arkeologisia löydöksiä. Linnamäeltä avautuu kaunis näkymä yli koko kirkonkylän eli Lopotin keskustan ja yli Laatokalta kirkonkylään ulottuvan Laikkalanlahden. Ennen sotia Linnamäki oli suosittu juhlapaikka, erityisesti juhannusjuhlien perinteinen tapahtumapaikka.

5. Lars Sonck'in arkkitehtuuria

Linnamäen pohjoispuolella Raholanjoen takana on arkkitehti Lars Sonck'in vuonna 1915 veljelleen Karl Joel Sonck'ille piirtämä omakotitalo. Venäjän museovirasto on määrännyt rakennuksen säilytettäväksi alkuperäisessä asussaan. Nykyisin talo on yksityiskäytössä.

6. Kunnantalo ja osuusmeijeri

Kuljettaessa kirkolta Sortavalan suuntaan molemmin puolin tietä on nähtävissä useita ennen sotia rakennettuja asuinrakennuksia. Ainoa tiilirakennus tien oikealla puolella on entinen Kurkijoen kunnantalo. Runsaan kilometrin päässä kirkolta sijaitsevat oikealla puolen Sortavalan tietä Kurkijoen entisen osuusmeijerin rakennukset, mylly, saha ja konehuone.

7. Vanha hautausmaa

Noin 3 km kirkolta Sortavalan tietä sen vasemmalla puolella on Kurkijoen vanhin hautausmaa. Se oli käytössä aina 1800-luvun loppuun saakka.

8. Ns. keskimäinen hautausmaa

Noin 4 km kirkolta edelleen vasemmalla puolella Sortavalan tietä sijaitsee ns. keskimmäinen hautausmaa Soskuanjoen niemekkeessä. Tämä hautausmaa oli käytössä 1800-luvun lopulta aina 1920-luvun puoliväliin. Hautausmaalla on edelleen nähtävissä hirsirakenteinen paarihuone, joka tosin on nykyisin rappiotilassa.

9. Uusin hautausmaa

Uusin hautausmaa sijaitsee sekin Sortavalan tien varressa sen vasemmalla puolen noin 4,5 km kirkolta. Alue on myös Kurkijoen nykyisten asukkaiden hautausmaakäytössä. Tälle hautausmaalle on haudattu yhteishautaan noin 50 Elisenvaaran pommituksissa 20.6.1944 menehtynyttä ihmistä.

10. Tervu

Vanhan hautausmaan kohdalta kääntyy Kurkijoki-Sortavala-tieltä oikealle tie Tervun kylään, joka sijaitsee hautausmaan tiehaarasta noin 11 kilometrin päässä. Tervun joen suussa Laatokan rannalla seisoo entisen Tervun hovin päärakennus, joka sittemmin toimi kunnan vanhainkotina. Rakennusryhmästä löytyy hirsirakennus, jossa aikanaan toimi Suomen ensimmäinen juustomeijeri.

11. Vätikkä

Kun vanhan hautausmaan kohdalta on Tervun tietä kuljettu noin 4,5 km, kääntyy oikealle tie Vätikän kylään. Tämä sivutie päättyy noin 4 km:n päässä Laatokan rantaan.

12. Vätikän hiekat Kojonsaaressa

Tästä kuljettiin aikanaan veneellä Kojonsaaren etelärantaan, jossa oli kuuluisa Vätikän hiekkaranta, aikanaan merikylpyläksikin sanottu.

13. Kiiskansalmi

Tervun kylän itärajana Lumivaaran pitäjää vastaan on luonnonkaunis Kiiskansalmi, joka on noin 3 km pitkä, jyrkkärantainen ja kapea vesireitti.

14. Kuuppalan kylä

Kirkolta noin 2 km kaakkoon Otsanlahden takana sijaitsee Kuuppalan kylä, joka on tunnettu mm. kivikautisista esinelöydöistään. Siellä on mm. Pirunkirkoksi sanottu luola, Jäämäen solien vallirakennelmat, Linnamäen kivivarustukset ja Villa-Pekon saaren muinaisesineiden löytöpaikat. Arkeologiset löydökset osoittavat, että alueella on asuttu ainakin 3000 vuoden ajan.

15. Ortodoksisen kirkon rauniot

Kun luterilaiselta kirkolta kuljetaan noin 200 metriä Elisenvaaran tietä ja siitä kuljetaan oikealle menevää tietä edelleen noin 500 metriä, löytyvät tien vasemmalta puolen radion linkkimaston viereltä ortodoksisen kirkon portaat ja kivijalka.

16. Elisenvaaran asemanseutu

Kurkijoen kirkolta on Elisenvaaraan matkaa noin 15 km. Elisenvaaran asemanseutu oli aikanaan pitäjän toinen keskus kirkonkylän eli Lopotin ohella. Asema oli Viipurista Sortavalaan kulkevan ja Lappeenrannasta Savonlinnaan johtavan rautatien risteyskohdassa. Entisen nuorisoseurojen talon tontille noin 200 metriä ennen rautatien alikäytävää on tien oikealle puolelle pystytetty muistolaatta.

17. Elisenvaaran asema ja pomituksen uhrien muistomerkki

Rautatien alikäytävästä noin kilometrin päässä pohjoisen suunnassa on Elisenvaaran rautatiesema. Vuonna 1994 aseman puistikkoon pystytettiin muistomerkki Elisenvaaran aseman pommitusten uhrien kunniaksi. Koko aseman seutu tuhoutui pahoin sekä talvisodan että jatkosodan pommituksissa. Asemaseudun nykyiset rakennukset ovat lähes kokonaan venäläisten rakentamia. Asemarakennus on entinen Alhon asema, jonka venäläiset ovat kuljettaneet Elisenvaaran aseman vanhalle paikalle.

18. Elisenvaaran yhteiskoulu

Lopotista Elisenvaaraan tultaessa noin 800 metriä ennen rautatien alikäytävää kallioisella mäenkumpareella tien oikealla puolella ovat nähtävissä Elisenvaaran yhteiskoulun perustukset. Koulun perinteitä jatkaa edelleen Kyrössä toimiva Elisenvaaran lukio.

19. Pusutunneli

Asemalta pohjoiseen noin 100 metrin päässä on ratapihan alitse johtava alikäytävä, ns. pusutunneli. Nimensä se lienee saanut siitä, että se oli aikanaan suosittu nuorison kohtauspaikka. Alikulkutunnelin alla kulkee puro nimeltä Kotavaaranjoki.

20. Elisenvaaran maanviljelyskoulu ja valtion koulutila

Kun rautatietunnelista kuljetaan noin 500 metriä länteen, näkyviin tulee Elisenvaaran maanviljelyskoulun ja valtion koulutilan rakennuksia, jotka nykyisin ovat paikallisen sovhoosin käytössä. Sodan jälkeen alueelle on noussut suuri joukko varsin sekalaista rakennuskantaa.

21. Rautatiestä maantieksi

Elisenvaarasta Lappeenrantaan johtava rautatie on purettu. Radan pohjalle ovat venäläiset rakentaneet autoilukelpoisen maantien.

22. Mikrilän perunanviljelykeskus

Elisenvaaran asemalta noin 3 km koilliseen sijaitsee Mikrilän kylä, josta nykyiset asukkaat ovat tehneet perunanviljelyn keskuksen. Kylään on rakennettu jopa kerrostaloja.

23. Mikrilästä yhteys Kurkijoen Sortavan maantielle

Mikrilästä vanha maantie jatkuu huonokuntoisena noin 10 km ja yhtyy Kurkijoen Sortavalan maantiehen.

24. Alhon asema

Kun kirkolta kuljetaan noin 2 km Hiitolan suuntaan, poikkeaa oikealle Alhon asemalle johtava tie. Mainitusta tienhaarasta matkaa Alhon asemalle on noin 9 km.

25. Raholan kansakoulu

Raholan kansakoulu sijaitsee Alhon tien varrella tien vasemmalla puolella noin kilometrin päässä tienhaarasta. Koulu valmistui vuonna 1937 ja oli siten uusin luovutettavaksi joutunut kansakoulu Kurkijoella. Vieressä sijaitseva vanha koulu toimi aikanaan jonkin aikaa myös kulkutautisairaalana.
sivun alku | maantiede-sivulle | pääsivulle