HTML: Antti Laukkanen 29.11.2013


 

Relander, Evald Kristian
7.1.1856 - 9.10.1926

Hautausmaasivulle | Pääsivulle

kuva © Tapio Nikkari 2011

 

Evald Relander oli agronomi ja maanviljelysneuvos, joka toimi Elisenvaaran maanviljelysopiston rehtorina. Hän muutti Kurkijoelle Kiihtelysvaarasta vuonna 1887, jolloin hänet mainitaan kirjanpitäjäksi.

Evald Relander kuului itäsuomalaiseen virkamies- ja pappissukuun, ja hänen isänsä oli Kiihtelysvaaran kappalainen. Maan toinen suomenkielinen oppikoulu (sittemmin lyseo) perustettiin 1865 Joensuuhun, ja siitä tuli Evald Relanderin ensimmäinen varsinainen opinahjo. Hän ei suorittanut ylioppilastutkintoa, vaan lähti kuuden lukuvuoden jälkeen kauppaopistoon Turkuun. Sen suoritettuaan hän sijoittui Kurkijoen maanviljelyskoulun kirjanpitäjäksi ja apuopettajaksi. Nuori mies innostui alasta ja hakeutui 1880 Mustialan maanviljelysopistoon, josta hän valmistui kaksivuotisen kurssin jälkeen agronomiksi.

Jo Mustialassa suomen kielen arvostukseen kasvanut Relander esiintyi kielikiistoissa suomenmielisenä. Silloin se merkitsi yleensä myös kansanläheistä suuntautumista vastakohtana sille kartanoviljelyksen kehittämiselle, johon agronomikoulutus oli siihen asti tähdännyt. Relanderin elämäntyöksi tulikin sitten karjalaisen maalaisrahvaan maatalouskoulutus ja -valistus.

Relander osallistui aktiivisesti paikalliseen ja maakunnalliseen elämänmenoon. Hän oli keskeinen henkilö Kurkijoen meijeriyhtiön aikaansaamisessa jo ennen varsinaisia osuusmeijereitä ja jatkoi sen johtotehtävissä ainakin yli kymmenen vuotta. Hän oli perustamassa osuustoiminnallista turvepehkutehdasta ja toimi sen johtajana. Hänen aloitteestaan perustettiin isäntä- ja emäntäyhdistys 1896, jolloin paikkakuntakohtaiset maamiesseurat olivat vielä harvinaisia. Hän oli tiettävästi varhain nuorisoseuramieskin, toimi sitten suojeluskunnan esikunnassa ja oli perustamassa Kansallisen Kokoomuspuolueen paikallisyhdistystä.

Relander vaikutti Itä-Karjalan maanviljelysseuran johtokunnassa koko maakunnan maataloudelliseen kehitykseen, samoin Itä-Karjalan Hevosjalostusliitossa ja Suoviljely-yhdistyksessä. Hän ehti olla sekä osuuskassamies että Kansallis-Osake-Pankin konttorin johtaja. Jälkimmäistä tehtävää ja eläinvakuutusyhtiön asiamiestointa hän jatkoi vielä jäätyään eläkkeelle 1921. Edellisvuonna hän oli saanut maanviljelysneuvoksen arvonimen. Relanderit asettuivat pienelle Saavanmaan tilalle, jonka maista Ina Relander lahjoitti tontin 1927 perustettua Elisenvaaran yhteiskoulua varten.

Kaiken edistyksen keskellä oli murheitakin. Relander menetti kaksi neljästä lapsestaan pieninä ja puolison pian Elisenvaaraan muutettua. Solmittuaan uudelleen avioliiton Relander sai vielä tyttären. Kaksi poikaa opiskelivat isän jäljissä agronomeiksi. Ilmari (14.4.1890–4.7.1960) jatkoi maatalouskoulumiehenä, ja Lauri Kristianista (31.5.1883–9.2.1942) tuli sittemmin tohtori, maalaisliittolainen kansanedustaja, eduskunnan puhemies ja maaherra. Isä ehti nähdä hänet myös presidenttinä, jopa presidenttivieraana Kurkijoella. Sanoma isän kuolemasta tavoitti pojan valtiovierailulla Tanskassa 1926.

Evald Kristian Relander syntyi ja kuoli Viipurissa. Hänen vanhempansa olivat Kiihtelysvaaran kappalainen Erik Kristian Relander (s. 28.3.1812 Hirvensalmella - k. 21.6.1877 Kiihtelysvaarassa) ja Maria Wilhelmina Wahlberg (s. 21.4.1822 Kerimäkellä - 26.4.1904 Kurkijoella). Puolisot 1882–1898 Gertrud Maria Olsoni (s. 17.1.1860 Sakkolassa - k. 9.6.1898 Kurkijoella) ja 1900– Wilhelmina (Ina) Kihl (s. 14.10.1879 Pieksämäellä - k. 23.2.1958 Helsingissä) . Gertrud Olsoni oli Kurkijoen kirkkoherran, lääninrovasti A.E. Olsonin tytär.

URA. Käynyt Joensuun yläalkeiskoulua, Joensuun lyseota 1868–1874; Handelskolan i Åbo 1874–1876; agronomi Mustialan maanviljelysopistosta 1882. Opintomatka Ruotsiin, Tanskaan 1884, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan 1914.

Kurkijoen maanviljelyskoulun kirjanpitäjä ja apuopettaja 1877–1880, vakituinen opettaja ja rahastonhoitaja 1886–1897; Elisenvaaran koulutilan vuokraaja 1896–1921; Elisenvaaran maanviljelyskoulun johtaja 1897–1921; Itä-Karjalan/Elisenvaaran karjanhoitokoulun johtaja 1904–1921; maanviljelijä Sarvamaan tilalla Kurkijoella 1921–.

Elisenvaaran osuuskassan pj. ja kirjanpitäjä 1905–1912; Kansallis-Osake-Pankin Elisenvaaran konttorin johtaja 1916–1926; Elisenvaaran turvepehkuosuuskunnan toimitusjohtaja 1915–1919.

Jäsenyydet ja muut luottamustoimet: Kurkijoen kunnanvaltuusto 1915–1916; kansakoulun johtokunnan pj. 1902–1911; Elisenvaaran suojeluskunnan esikunta.

Itä-Karjalan maanviljelysseuran johtokunta 1897–1899, 1914–1922.

Huomionosoitukset: Maanviljelysneuvos 1920. P. Stanislauksen R 3. Itä-Karjalan maanviljelysseuran kunniajäsen 1922.


teksti osin biografiakeskus, Riitta Mäkinen, julkaistu 20.5.2010

Hautapaikka N 4:23.

 

tiedot Antti Laukkanen 2013


 
Hautausmaasivulle | Pääsivulle