B Luonto, maisemat, kyläkuvat
B1 Laatokan saaristo
Hiitolan Marjasaari. Rantasomerikkoa tieaineeksi. Teksti.
B1-00-001

B1-00-002-dkad
(L0568)(Laat. m.) 		Hanhipaaden majakkasaari pohjoisella Laatokalla noin 10 kilometriä Valamosta lounaaseen. Lentokuva eteläsuuntaan.
Laatokan ulappasaaria. Heinäsenmaa eli Heinsimä. Teksti.

B1-06-001

dia kadonnut : B1-06-002
Kalastaja Simo Kukon asuintalo Heinäsenmaalla oli pitäjämme ulkosaarien ainoa asuintalo. Vuodesta 1938 lähtien tässä talossa asui kalastaja Olli Lamberg. Kuva on Kukonlahden puolelta.
Pieniä hiekkarantoja löytyi kaikkialta Laatokan saarien rannoilta. Kuvassa Heposaaren hiekkarantaa.
B1-07-001-0112

B1-07-002-0113 		Heposaaren avoimilla kalliorannoilla löivät Laatokan mainingit kohisten rantaan ja tarjosivat virkistävän kylvyn sitä haluaville.
Kaunislahden suu Heposaaressa avo-Laatokan tuntumassa tarjosi oivallisen retkeilykohteen.
B1-07-003-0114
dia kadonnut : B1-07-004
Heposaari kuului Kurkijoen koulutilalle ja siellä oli koulutilan väen käyttöön rakennettu hirsinen maja. Vaikka maja oli lukittu, tarjosi sen kuisti sateensuojaa retkeilijöille huonon sään yllättäessä.
Koulutilan väkeä on saapunut Heposaaren rantaan moottoreilla sekä niiden vetämillä veneillä.
B1-07-005-0115
Koulutilan väki meni kevättalvella Heposaareen hevospelillä.
B1-07-006-0116

B1-07-007-0117 		Heposaaren maja talvisessa asussaan. Jääteitä pitkin matka talvella oli miellyttävä ja kevätaurinko lämmitti paljailla kallioilla.

B1-07-008-0118

Laatokan monilla saarilla käytiin kesäisin virkistäytymässä. Kuvassa maalari Tommo Kosonen perheineen Heposaaren kallioisilla rannoilla kahvinkeittopuuhissa.
Heposaaren Kaunislahtea. Valok. Vilho Salonen.
B1-07-009-0119

B1-13-001-0120 		Jalajan saari oli somerikkoinen ja matala. Sen kalasaunat ja käkkyräiset männyt aiheuttivat hälytyksiä jo talvisodan aikana. (d011)
dia kadonnut : B1-13-002
Laatokan karuilla ulkosaarilla oli silmiä hivelevä näky merisaunion päivänkakkaraa muistuttavat kukat. Kuvassa merisaunio kasvaa rantakivikossa Jalajan saarella yhdessä kastikan kanssa.
Rakkakivikkoa Jalajan saaressa.
Valok. Antero Pankakoski.
B1-13-003-0121 (L0551)
dia kadonnut : B1-15-001
Heinäsenmaan pohjoispuolella sijaitsi Kukrin saari, jonka jyrkänne oli varsin mielenkiintoinen pohjoisten eläinten ja kasvien takia. Jyrkänteellä pesi mm. merimetso.
Mökerikkö oli kallioinen saari, jossa katajat ja männyt painautuivat maata vasten.
B1-17-001-0122 (d009)
Mökerikön saarella oli tykkipatteri ja kalasatama, joka näkyy tässä kuvassa.
B1-17-002-dkad (d010)

Valok. Antero Pankakoski.
B1-17-003-0123
(L0561) 		Mökerikön saaren merenpuoleista rantaa, loivia pystysuoraan lohkeilleita diabaasikallioita, matalia katajia, ja koivupensaita ja tuulen tuivertamia mäntyjä.

B1-17-004-0124
(L0563)
(Laatok. maining.) 		Mökerikön saari, joka oli Laatokan kalastuksen keskuspaikkoja kalasatamineen ja kalasaunoineen. Siellä oli myös Rannikkotykistö 3.(:n?) patteri.
Tervun kylän kohdalla oli Rahmansaari ... Teksti.
B1-25-001
Rahmansaaren eteläosaa.
B1-25-002-0126
(L0565) (Laat. main.)
Tervun saaristoa, keskellä Tervun hovi, joka toimi kunnalliskotina.
B1-40-001-dkad (d014)
Tervun kaunista saaristoa.
B1-40-002-0127

B1-40-003-dkad
(d015) 		Tervun kylän kohdalla oli varsinaista saaristorannikkoa. Edessä Siikasaari ja sen takana Mälisaari, jotka kuuluivat pitäjäämme. Kuvan yläreunassa olevat saaret ovat Lumivaaran pitäjän puolella.

B1-40-004-0128 		Vätikän näkymiä Kojonsaaresta avo-Laatokalle. Taustalla Lotsaaret. (L0259)
... Rahmansaari kaukaa .... Teksti.
B1-40-005

B1-43-001-0130

Hieman etelämpänä Vätikän kylän kohdalla saaristoa ei paljonkaan ollut. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy pienet Lotsaaret. Vätikän hiekat, joista pieni osa näkyy kuvan oikeassa reunassa, olivat pitäjän tunnetut lomanviettokohteet.
Vätikän Kojonsaaressa, taustalla näkyy Jerosaari.
B1-43-002-0131

B1-44-001-0132
(d008)

Heinäsenmaan saariryhmän eteläpuolella oli Verkkosaari, jossa sijaitsi kalamaja. Sodan aikana Verkkosaari oli ajoittain miehitettynä. Venäläiset tulivat myös saaren suojaan väijyksiin jatkosodan aikana.
B1-44-002-dkad (d007)
Laatokan pohjoisosan kallioperässä yleisesti esiintynyt diabaasikivilaji lohkeili pystysuorasti ja muodosti jyrkänteitä mm. Tervun saaristossa ja Verkkosaaressa. Kuvassa Heinäsenmaan saariryhmään kuuluneen Kukrin saaren jyrkkä eteläosa, ns. Kukrin jyrkkä, jonka etelään suuntautunut jyrkänne oli eräiden Jäämeren rannikon kasvien kasvupaikka. Täällä pesi merimetso 1900-luvun alussa ja tällöin saari sai ansaittua huomiota lintumiesten taholta.
B1-45-001-dkad (d026)
Hämeenlahden linnavuoren lähellä sijaitsi laivareitin varrella Villa-Pekon saari, jonne Matti Nokelainen rakensi itselleen mökin. Hän löysi saarelta näkemiensä näkyjen avulla monia muinaisesineitä, vanhoja muistoja nunnaluostarin ja Hämeenlahden linnoituksen ajoilta.
Villa-Pekon saari.
B1-45-002-0133
: B1-46-001-dkad (d012)
Valamon luostarin omistama Vossinan saari oli Laatokan ulkokalastuksen keskuspaikka. Saari oli noin 3 kilometriä pitkä. Sen pohjoiskärjessä oli Valamon luostariin kuuluva skiitta ja munkkien asuntoja. Saaren eteläkärjessä oli kuvassa näkyviä kalasaunoja. Kaikki asunnoiksi kelpaavat rakennukset hävitettiin saaresta talvisodan aikana.
Vossinan saaren etelärantaa. Teksti.
B1-46-002